ATK-instituutin perustaminen
Tietokoneyhdistys perusti keväällä 1968 atk-koulutustyöryhmän suunnittelemaan ammatillista atk-koulutusta. Tämä työ johti 19.2.1970 ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry:n perustamiseen. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Tekniska Föreningin tiloissa. Miikka Jahnukainen aloitti 1.8.1970 ATK-instituutin rehtorina ja ensimmäinen yhden lukukauden pituinen ohjelmoijakurssi aloitti 9.9.1971. ATK-instituutin ensimmäiset toimitilat vuokrattiin Vanhalta Polilta. Saman vuoden lokakuussa pidettiin myös ensimmäinen testauskurssi. Valtioneuvosto myönsi luvan ATK-instituutin perustamiselle 10.6.1971. Perustamisluvassa se määriteltiin liikealan erityisoppilaitokseksi. ATK-instituutin perustamisjuhlaa vietettiin Vanhalla Polilla 19.2.1972.
ATK-instituutin koulutuksen kasvu
Vuonna 1972 ATK-instituutissa oli 120 opiskelijaa. Toimitilat Vanhalla Polilla eivät riittäneet, vaan luokkia oli vuonna 1972 käytössä eri puolilta Helsingin keskustaa. Tutkintokoulutus siirtyi yhteen tilaan, kun ATK-instituutti muutti vuoden 1973 alussa Espoon Matinkylään Säästöpankkiopiston vuokralaiseksi. Syyskuussa 1974 ATK-instituutin rehtoriksi valittiin Lauri Fontell. Koulutuksen volyymin kasvaessa Matinkylästä vuokrattiin lisätiloja kerrostalojen alakertatiloista. Tilojen epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi käynnistettiin yhdessä Liikemiesten Kauppaopiston kanssa hanke yhteisen koulutalon rakentamiseksi. ATK-instituutti muutti kesällä 1978 uusiin tiloihin Helsingin Itä-Pasilaan.
Ohjelmoijatutkinto
Vuoden mittaisen alemman atk-tutkinnon ensimmäinen luokka aloitti 23.8.1971. Tutkinnon nimi muutettiin vuonna 1976 ohjelmoijatutkinnoksi. Ensimmäiseen ryhmään mukaan pääsi 30 opiskelijaa 750 hakijasta. Uusia opiskelijoita otettiin jatkossa kaksi kertaa vuodella, kerrallaan 60 opiskelijaa. Hakijamäärä tammikuussa alkavaan ryhmään oli 400 – 500 ja elokuussa alkavaan 600 – 800 hakijaa. Ohjelmoijatutkinnon oppiaineita olivat ohjelmointitekniikka, ohjelmointikielet, laitteisto-oppi, atk-suunnittelu, yritysoppi, viestintä, atk-englanti sekä sovellettu matematiikka. Ohjelmoijatutkinnon viimeinen opiskelijaryhmä (30) aloitti syksyllä 1978 ja sen jälkeen vuonna 1983 koulutettiin vielä yksi ylimääräinen ryhmä. Ohjelmoijatutkinnon aloitti kaikkiaan 929 opiskelijaa ja suoritti 873 opiskelijaa (94 % aloittaneista). Valmistuneista 48 % oli naisia.
Atk-suunnittelijatutkinto
Jo ATK-instituutin perustamisvaiheessa oli suunnitelmiin kirjattu myös ylempi atk-tutkinto. Sen ensimmäinen ryhmä aloitti koulutuksen 25.3.1974. Tutkinnon nimi muutettiin vuonna 1976 atk-suunnittelijatutkinnoksi. Tutkinto suunniteltiin suoritettavaksi työn ohessa opiskellen. Se muodostui kolmesta jaksosta, joissa kukin suoritettiin yhden lukukauden aikana. Väliin sai jättää välilukukausia. Jokaisessa jaksossa oli lähiopiskelua 30 työpäivää (6 viikkoa), rytmitettynä kolmeksi kahden viikon opiskelujaksoksi. Opiskelijat raportoivat myös työpaikoiltaan atk-suunnittelu- ja ohjelmointiharjoittelustaan. Koulutuksen tavoitteena oli ”pyrkiä antamaan taito ja valmius käytännössä suunnitella ja toteuttaa hyviä atk-ratkaisuja”. Atk-suunnittelijatutkinnon aloitti 859 opiskelijaa ja tutkinnon suoritti 787 opiskelijaa (92 % aloittaneista). Tutkinnon suorittaneista 50 % oli naisia.
Datanomin tutkinto
Elokuussa 1978 valittiin ensimmäinen 30 opiskelijan ryhmä 2,5-vuotiseen datanomin koulutukseen. Sen työnimenä oli aloitettaessa atk-tutkinto. Alkuvuosina sisäänotto oli 60 opiskelijaa ja 1980-luvun alkupuolella 120 opiskelijaa ja vuodesta 1987 lähtien 180 opiskelijaa vuodessa. Viimeinen ryhmä aloitti datanomin koulutuksen vuonna 1992 samaan aikaan, kun ensimmäinen ryhmä valittiin jo ammattikorkeakoulun opintoja suorittamaan. Datanomin ensimmäinen opetussuunnitelma on laadittu ATK-instituutissa sen omaa koulutusta varten. Opetussuunnitelma yhdisti käytännössä aiempien kahden koulutuksen opetussisällöt. Ensimmäisenä vuotena pääpaino opiskelussa oli ohjelmoinnissa, sitä seurasi puolen vuoden harjoittelujakso, toisen vuoden pääpaino oli atk-suunnittelussa ja opiskelun huipensi toimeksiannosta projektina tehty lopputyö. Vuonna 1985 koulutukselle hyväksyttiin valtakunnallinen opetussuunnitelma, ja koulutus levisi 15 kauppaoppilaitokseen. ATK-instituutti huolehti alkuvaiheessa muiden oppilaitosten atk-opettajien koulutuksesta sekä laati oppikirjoja, opetusmonisteita ja opetusmateriaaleja myös muiden oppilaitosten opettajien käyttöön.
Datanomin tutkinnon aloitti ATK-instituutissa luokkamuotoisena 1851 opiskelijaa ja osa-aikaisena 496 opiskelijaa. Tutkinnon suoritti luokkamuotoisena yhteensä 1563 opiskelijaa (84 % aloittaneista) ja osa-aikaisena 272 opiskelijaa (55 % aloittaneista). Tutkinnon suorittaneista oli 50 % naisia.
ATK-instituutti ja ammattikorkeakoulu
Kun Suomi linjasi 90-luvun alussa tarpeen kehittää täälläkin ammatillista korkea-asteen koulutusta, alkoi ATK-instituutti jo tarjota täydennyskoulutuksena datanomeille peruskoulutetun atk-ammattilaisen jatkokoulutusta (1990), joka antoi mahdollisuuden kehittää korkeakoulussa tarvittavan lisävuoden koulutusta. Helsingin väliaikainen liiketalouden ammattikorkeakoulu otti ensimmäiset tietotekniikan koulutusohjelman 60 opiskelijaa elokuussa 1992. (Myöhemmin opetusministeriö muutti koulutusohjelman nimen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaksi.) Koulutuksen laajuus oli 3,5 vuotta sisältäen edelleen puolen vuoden harjoittelujakson. Vuosittain uusia opiskelijoita otettiin alussa 120 ja myöhemmin 180. Ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet valmistuivat vuonna 1995. Ammattikorkeakoulu oli silloin vielä virtuaaliorganisaatio ja käytännössä rahoituksen sai ja koulutuksen toteutti ATK-instituutti.
Ammattikorkeakoulun vakinaistuessa 1.8.1997 it-tradenomikoulutus siirtyi ATK-instituutista Helsingin liiketalouden ammattikorkeakouluun. ATK-instituutin opiskelijamäärä oli tällöin 975, joista 791 oli amk-opiskelijoita.
Tietokoneiden kehitys ATK-instituutissa
Atk-koulutuksen alkuvuosina ATK-instituutissa ei ollut omia tietokoneita, vaan ohjelmien ajamiseen käytettiin laskentakeskusten palveluita. Reikäkortit kuljetettiin laskentakeskukseen kerran päivässä ja edellisen päivän töiden tulokset saatiin paperilla ohjelmalistoina takaisin samoin kerran päivässä. Vuonna 1973 oli käytössä muutama lävistyskone ja kaksi päätelaitetta ja niillä yhteys laskentakeskukseen. Vuonna 1979 hankittiin käyttöön ensimmäinen tietokone, ES 1022 ja 8 päätettä. Malli laajennettiin myöhemmin (1981) ES 1035:ksi, jolloin päätteiden määrä myös kasvoi 25:een. ES-tietokoneet olivat käytännössä IBM-tietokoneiden kopioita. Vuonna 1982 käyttöön saatiin lahjoituksena HP 3000/40 -järjestelmä päätelaitteineen. Se modernisoitiin vuonna 1988 HP 3000/925 Risc -tietokoneeksi. Vuonna 1986 ATK-instituutissa käyttöön saatiin IBM 4381, IBM S 36 ja 100 työasemaa. IBM-koneista luovuttiin muutettaessa Pasilassa uusiin tiloihin. Keskuskoneen korvasi tällöin palvelinkoneet, lähiverkko ja mikrotietokoneet. ATK-instituutin ensimmäiset mikrotietokoneet oli hankittu jo 1982.
ATK-instituutin muu toiminta
Jo toimintansa alusta lähtien ATK-instituutti oli toteuttanut vilkasta kurssitoimintaa. Alkuvuosina täydennyskoulutuksen kurssit olivat julkisia, tarjolla eri yritysten atk-henkilöstölle. Myöhempinä vuosina järjestettiin myös yrityskohtaisia kursseja. Alkuvuosien kurssit keskittyivät atk-ammattilaisten täydennyskoulutukseen, mutta mikrotietokoneiden yleistyessä myös atk-yleiskoulutuksen tarve kasvoi yrityksissä. Täydennyskoulutukseksi kehitettiin myös laajempia koulutuksia. Näistä laajin ja pitkäkestoisin oli tietosysteemin vastuuhenkilökoulutus (TIVA). TIVA-koulutuksesta oli sekä julkisia kursseja että yrityskohtaisia toteutuksia. Kurssiosasto järjesti myös erilaisia alan ajankohtaispäiviä. ATK-instituutti oli myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Tieke ry:n lanseeraamaa tietokoneen ajokorttikoulutusta.
ATK-instituutin kehittämisosasto organisoi yhteistyössä yritysten kanssa kehittämisprojekteja. Näiden tuloksena syntyi seminaareja sekä useita julkaisuja. Myös oppikirjatuotanto järjestettiin kehittämisosaston kautta.
Tietokoneen koulukäytön levitessä ATK-instituutin yhteydessä toimi myös yksi Suomen koulujen ohjelmistopankeista.
ATK-instituutti säätiö
ATK-instituutin toiminta itsenäisenä oppilaitoksena päättyi syksyllä 1999, kun se ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto yhdistyivät. Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto siirtyivät kauppaopiston hoidettaviksi. Samalla käynnistyi uuden tietojenkäsittelyn perustutkinnon koulutus, joka sijoittui ammatilliselle toiselle asteelle. ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry muutettiin vuonna 2005 ATK-instituutti säätiöksi. Säätiö tukee koulutustoimintansa perintöä jatkavien oppilaitosten Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Business College Helsingin ICT-koulutuksen kehittämistä.
Lähde
Timo Joutsivuo: Tietojenkäsittelyn opetuksen eturintamassa. ATK-instituutin historia. Jyväskylä. 2003.